B2B-markkinoinnin matka ad hocista systematiikkaan

Muistatko otsikot ja postaukset noin 5–10 vuoden takaa? Tuntuu, ettei ainakaan omassa ammatillisessa kuplassani juuri muuta puhuttukaan kuin digitalisaation tuomasta valtavasta mullistuksesta.

Siitä, kuinka digitalisaatio muuttaa totaalisesti asiakkaiden ostokäyttäytymisen; kuinka B2B-myynnin ja -markkinoinnin on muututtava; kuinka data ja automaatio muuttavat koko myyntityön… ja erityisesti siitä, kuinka yritys putoaa kelkasta, jos se ei investoi teknologisiin innovaatioihin, tai jos myynnin ja markkinoinnin yhteistyö ei-ole-sitä-ja-tätä.

Paljon puhetta, teoriaa ja ehkä uhkakuviakin. Käytettiin superlatiiveja ja erityisen paljon englanninkielisiä termejä. Jos ei muuta, niin ammattislangiin jäivät digiloikka, disruptio, transformaatio, inbound ja outbound.

Myyntiä mitataan perinteisesti erilaisten aktiviteettien määrällä.

Olen kuitenkin viime aikoina pohtinut, että modernilla myynnillä pitäisi olla myös toisenlaisia – laadullisia – mittareita pelkkien soittojen ja tapaamisten sijaan.

Olemme myllänneet monien asiakkaidemme kanssa markkinoinnin tavoitteita. Keskusteluissa usein toistuva aihe on yhteistyö myynnin ja markkinoinnin välillä. Rakennamme tavoitteita, jotka tukevat tätä yhteispeliä ja olemme huomanneet, että avainasemassa ovat yhdessä toimiviksi todetut, fiksut sisällöt.

Yhteistyö markkinoinnin ja myynnin välillä, tai asiantuntijoiden kanssa ei ole vaivatonta, vaikka selvitykseemme vastanneet yritysjohtajat uskovatkin niin. 

Ymmärrettävästi asiantuntijoiden käytölle on esteensä, muun muassa heidän työnsä. Vai onko tavatonta, että markkinoinnin apuna toimimista ei katsottaisi ylimääräiseksi duuniksi? "Matti", joka toimii tässä jutussa kuvitteellisena esimerkkinä substanssiasiantuntijasta, on usein pullonkaula. Käytämme hänen tarinaansa avaamaan selvityksemme tuloksia b2b-markkinoinnin prosesseista ja niiden puutteista, sekä pullonkauloista.