MarkkinointiKollektiivi teki syksyllä 2023 selvityksen, mitä markkinointialan ammattilaisille kuuluu. Selvityksen tulokset julkaistiin 25.1.2024 ja esiteltiin kollektiivin tapahtumassa vireän keskustelun kera. Ja jälkipuintia on ollut laajemminkin aiheesta.
Meidän missiomme Kramilla on tehdä markkinoinnista mielekäs työ – niin, että tehdään yrityksen kaupallisen toiminnan kannalta oikeita asioita fiksusti. Siksi olemme äärimmäisen kiinnostuneita kaikesta markkinointityön ympärillä käytävästä keskustelusta, ja tutkiskelemme aihetta monipuolisesti.
Miten sinä tunnistat itsesi alan työhyvinvointituloksista?
Itse odotin kovasti selvityksen tuloksia. Jotenkin tuntui, että hurjan isojen teknologialoikkien keskellä ja koronavuosien jälkeen markkinoinnissa on draivia ja paljon positiivista virettä käynnissä.
Harmi vain, etten tunnista tätä tai löydä itseäni kyselystä esille nostetuista pointeista. Kollegani Riina oli mukana puheenvuorollaan tulosten julkistuksen yhteydessä, ja pääsin itsekin tutustumaan tuloksiin julkistuksen jälkeen. Siksi päätimme kurkistaa, mitä muuta kyselyn tulokset kertovat markkinoijien työhyvinvoinnista ja alan tilanteesta. Ja sieltähän löytyi myös toisenlainen näkökulma kuin ensifiilis tulosten esittelystä.
Työhyvinvointi löytyy työn suunnasta, sujuvuudesta ja suunnitelmallisuudesta
Markkinointityö näyttäytyy minulle sekä asiakkaidemme kautta että omasta näkökulmastani haastavan innostavana, ajassa kiinni olevana, jatkuvasti kehittyvänä ja toki paikoin hektisenä arkena.
Siksi olen hämmentyneenä seurannut MarkkinointiKollektiivin työhyvinvointikyselyn raportointia ja erityisesti sen jälkeisessä julkisessa keskustelussa olevia nostoja alan pahoinvoinnista, kuormittavuudesta, uupumuksen kasvoista, korkeasta alanvaihtohalusta… Kyselytulosten keskiarvoihin perustuvat nostot, ja niistä suorien johtopäätösten vetäminen on usein liian yleistävä tulkinta.
En usko, että markkinointi olisi yhtään sen kurjempi, erityisempi tai hankalampi ala tai työ kuin joku toinen. Tai toisin päin: miltä alalta ei ajoittain kantautuisi viestiä, että työ on käynyt raskaammaksi, resursseista säästetään, palkkaus tai johtaminen on huonoa… Nämä ovat tärkeitä signaaleja ja niihin pitää yhteiskunnassamme pystyä vaikuttamaan ja puuttumaan.
Työterveyslaitoksen tuoreen ”Miten Suomi voi” -tutkimuksen mukaan työn imu, työtyytyväisyys ja työkyky ovat laskussa, ja työssä tylsistyminen on lisääntynyt. Työssä on silti monia työhyvinvointia edistäviä voimavaroja, eikä työuupumuksen kokemus ole onneksi lisääntynyt. Huomiolle pantavaa on nuorten aikuisten muita huonompi ja jatkuva työhyvinvoinnin heikentyminen.
Työhyvinvointi-käsitteen alle mahtuu paljon asioita. Työhyvinvointi yleisesti tarkoittaa, että työ on turvallista, terveellistä ja tuottavaa, työ koetaan mielekkääksi ja merkitykselliseksi, ja työ tukee elämän kokonaisuutta. Työturvallisuuskeskus tarjoilee paljon alakohtaista tietoa ja vinkkejä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin, lue lisää asiantuntija- ja toimistotyön haasteista.
On itsestään selvää, että jokaisella meillä on omat tärkeät asiamme voimavarana ja hyvinvoinnin pohjana. Niin kuin Maslowin tarvehierarkiakin toteaa, perhe, läheiset, harrastukset, terveys, ruoka jne.
Vastaavasti jokaiseen yksittäiseen pahoinvointiin ja/tai työn johtamisen ja organisoinnin ylilyöntiin on puututtava ja suhtauduttava riittävällä vakavuudella. Tämä ei koske vain markkinointia alana tai työnä, vaan ihan jokaista ihmistä ja yritystä.
Mutta aikuisten oikeesti. Kun puhutaan TYÖhyvinvoinnista, mitkä ovat ne työhön liittyvät asiat, jotka laskevat ja nostavat työssä vointia. Ja vastaavasti, joita voi pitää alan veto- ja pitovoimatekijänä.
Markkinointityön pito- ja vetovoimatekijöitä metsästämässä
Myös MarkkinointiKollektiivin työhyvinvointikyselyn mukaan markkinointityö koetaan hektisenä, nopeatempoisena ja kehittyen muuttuvana.
Se on monipuolista ja vaativaa, innostavaa ja luovaa. Toki reunalle mahtuu soraääniä ja huolta, mutta voittopuolisesti markkinointityötä tekevät ihmiset kuvaavat alaa/työtään eteenpäin osoittavilla termeillä.
Vastaajat ovat markkinointityön ammattilaisina kokeneita: yli puolella on yli 10 vuoden työura, viidesosalla jopa yli 20 vuotta. Joten työpäivien ja -vuosien huiput ja laskut ovat tuttuja, ja kenties asiat saaneet omat mittasuhteensa ja perspektiivinsä. ”Ei tartte hötkyillä” - ja toisaalta kokemus on varmasti osoittanut, ettei se ruoho ole sen kummallisempaa aitojen toisilla puolilla.
Huomiona tässä kohtaa, että yleisesti ottaen parhaiten kyselyn perusteella voivat kokeneet alan ammattilaiset. Ja vastaavasti huonoiten voivat ”työn kuherrusvuodet” ohittaneet nuoret aikuiset, jotka kenties vielä luovat kannuksiaan, mutta eivät ehkä vielä ole oppineet vetämään omia rajojaan.
Jokainen meistä pohtii alaa, työpaikan vaihtoa ja työnäkymiä ainakin silloin tällöin, se on ihan luonnollista. Sekin on täysin normaalia, että välillä töissä kaikki ottaa päähän ja mikään ei tunnu sujuvan. Mutta vaihtuuko se aidan toisella puolella – toisella alalla? En usko.
”Työhyvinvointi ja boreout eli tylsistyminen”
Työhyvinvointiin tai pikemminkin työpahoinvointiin liittyvässä keskustelussa puhutaan myös ns. boreout-ilmiöstä, työssä tylsistymisestä, joka pahimmillaan johtaa alisuoriutumiseen ja sairastumiseen vastaavasti kuin burnout, työuupumus.
Boreout kumpuaa työn turhakkeista, merkityksettömyydestä ja haasteettomuudesta. Työn ja johtamisen lääkkeet ovat molempiin, boreoutiin ja burnoutiin, samat.
Esimerkiksi Työterveyslaitoksen ja Emlyon Business Schoolin tutkimuksen mukaan työmäärän sijaan olennaista on keskittyä siihen, että ihmiset tekevät työnkuvansa kannalta olennaisia asioita.
”Ihmiset tekevät työnkuvansa kannalta olennaisia asioita.”
Juuri niin. Että työ on merkitsevää ja palkitsevaa. Että työllä on suunta, se on tavoitteellisesta, suunnitelmallista ja sujuvaa. Samalla työhyvinvointia ja työssä viihtymistä edistävää. Virtaa, voimaa, virtausta ja vahvistusta, kuten Riina tiivisti ja evästi markkinointikollegoita puheenvuorossaan.
Markkinointityössä voidaan hyvin ja huonosti – ja mistä erot johtuvat
MarkkinointiKollektiivin työhyvinvointikyselyn mukaan markkinointialalla menee oikeastaan aika hyvin:
- 47 % vastaajilla työhyvinvointi on parantunut viimeisen 12 kuukauden aikana
- reilusti yli puolet suosittelisi nykyistä työpaikkaansa ja alaa muille, ja
- 52 % uskoo jäävänsä eläkkeelle markkinointialalta (huom.! suurin osa vastaajista on kuitenkin reilusti alle 50-vuotiaita).
Mitä muuta MarkkinointiKollektiivin työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella selviää, kun tarkastellaan vastauksia pintaa syvemmältä?
Halusimme pureutua erityisesti markkinointia ”päätyönään” tekevien kokemuksiin, ja siksi jätimme tarkemmasta vertailusta pois vastaukset, joilla markkinointityö on alle 25 % työnkuvasta.
Tämän jälkeen niputimme 2 vastaajaryhmää kysymyksen ”Millaiseksi arvioit työhyvinvointisi tilan tänään?” perusteella:
- Hyvin työssään voivat (yhteensä 452 henkilöä, vastausten jakauma: erittäin hyvä 8 %, hyvä 40 % ja ok 33 %)
- Huonosti työssään voivat (yhteensä 98 henkilöä, vastausten jakauma: huono 18 %, erittäin huono 1 %)
MarkkinointiKolletiiviin työhyvinvointikyselyn yhteenvedossa (s. 19) todetaan: ”Työyhteisöön, esihenkilöön tai työkulttuuriin liittyvät asiat eivät ole niin vahvasti parantaneet markkinoijien työhyvinvointia.”
Jep. Mutta kääntäen asia onkin juuri toisin päin.
Huonosti työssään voivilla ko. asiat ovat erittäin paljon huonommin kuin muilla. Sitä ei tietenkään pidä väheksyä, ja asioihin on suhtauduttava niiden vaativalla vakavuudella. Sekä esimiestyössä että itsensä johtamisessa.
Koostimme vastauksista nämä graafit työhyvinvointiin positiivisesti vaikuttaneista asioista, nykyisen työpaikan vaikutuksesta työhyvinvointiin ja kuormittavista tekijöistä.
Vertaa väripalkkien muotoja huonosti ja hyvin työssään voivien osalta. Vastausten perusteella kokemuksessa on suuret erot. Ja siksi työyhteisöön, johtamiseen ja työn merkityksellistämiseen on puututtava.
Voisiko olla niin, että MarkkinointiKollektiivin työhyvinvointikyselyn huonosti voivat markkinointi-ihmiset kärsivätkin työn ja johtamisvajeen aiheuttamasta boreoutista?
Sillä vahva tuntemuksemme on, että työn olennaisten asioiden puute johtaa tylsistymiseen, ja ”työpahoinvointina” se on markkinointityössä isompi haaste kuin uupuminen.
Me haluamme lisäksi nostaa yhden, vähemmälle huomiolla jääneen asian: Tämän kyselyn perusteella 55 % on kokenut itsensä yksinäiseksi markkinointityössään. Siis yli puolet kaikista vastaajista.
Kollegiaalisen tuen puute on mielestämme yksi suurimmista haasteista pk-yrityksissä inhouse-markkinointityötä tekevillä kollegoillamme. Markkinointityön vertaistuelle ja kehittämiselle on tarve, ja sitä on tarjolla!
Virtaa, voimaa, virtausta ja vahvistusta - jotta jokainen meistä markkinointityötä tekevästä saa osakseen selkeän suunnan, hyvää johtamista, työn arvostusta ja riittävästi palautetta.
